Jännityspäänsärky vai migreeni?

Päänsäryt ovat yleinen vaiva, mutta niiden taustalla voi olla hyvin erilaisia syitä. Kaksi yleisintä päänsäryn muotoa ovat jännityspäänsärky ja migreeni. Vaikka molemmat voivat tuntua samankaltaisilta, ne eroavat toisistaan sekä oireiltaan että hoidoltaan.

Mitä on jännityspäänsärky?

Jännityspäänsärky (tension-type headache) on yleisin päänsäryn muoto. Se johtuu useimmiten lihaskireyksistä niska-hartiaseudulla, stressistä, huonosta asennosta tai pitkistä staattisista työasennoista. Särky on usein tasainen, puristava tai kiristävä ja tuntuu molemmin puolin päätä, joskus kuin "panta olisi kiristetty pään ympärille". Se on yleensä lievää tai kohtalaista, ja sen kanssa pystyy usein toimimaan normaalisti.

Mitä on migreeni?

Migreeni on neurologinen sairaus, johon liittyy hermoston yliherkkyyttä, verisuonten muutoksia ja usein perinnöllistä alttiutta. Geenien lisäksi tarvitaan laukaisevia tekijöitä: stressi, hormonaaliset vaihtelut, uniongelmat, ruokavalio, säätilat, ylivirittynyt hermosto jne. Eli perimä luo alttiuden, mutta ympäristö ja elämäntapa vaikuttavat, laukeaako migreeni vai ei.

Migreeni ilmenee kohtauksina, jotka voivat kestää tunneista jopa kolmeen päivään. Tyypillistä migreenille on toispuoleinen, sykkivä kipu, johon liittyy usein pahoinvointia, oksentelua, valo- ja ääniherkkyyttä. Osalla esiintyy myös auraoireita, kuten näköhäiriöitä tai puutuneisuutta.

Kolmoishermo ja vagushermo – hermoston vuorovaikutus migreenissä

Migreeni ei ole vain paikallista päänsärkyä, vaan kyse on koko hermoston epätasapainosta ja ylivirittyneisyydestä. Kaksi tärkeää aivohermoa ovat tässä erityisen keskeisiä: kolmoishermo (n. trigeminus) ja kiertäjähermo eli vagushermo (n. vagus).

Kolmoishermo on kasvojen suurin tuntohermo, ja sillä on kolme päähaaraa, jotka hermottavat otsaa, silmien ympäristöä, poskia, leukaa ja aivokalvoja. Kolmoishermon haarat kattavat lähes koko kasvojen alueen. Erityisesti sen ylin haara (V1 - keltainen alue) tuo kipusignaaleja pään alueelta ja aivokalvoilta aivoihin. Migreenin aikana kolmoishermo aktivoituu ja vapauttaa tulehdusta aiheuttavia aineita, kuten CGRP:tä (calcitonin gene-related peptide -  hermoston viestiaine), jotka laajentavat verisuonia ja aiheuttavat päänsärkyä.

Kolmoishermon haarat ja niiden hermotusalueet

Silmänhermo (V1 – nervus ophthalmicus)

• Hermottaa: Otsan, pään etuosan, yläluomen, silmän seudun, nenän selän ja nenänpään.
• Tuntoalue: Keltainen alue kuvassa.

Yläleukahermo(V2 – nervus maxillaris)

• Hermottaa: Poskipäät, ylähuulen, yläleuan, nenän sivut ja alaosan sekä osan ohimoa.
• Tuntoalue: Oranssi alue kuvassa.

Alaleukahermo (V3 – nervus mandibularis)

• Hermottaa: Alaleuan, alahuulen, leuan kärjen, osan ohimoa ja korvan edustan.
• Tuntoalue: Sininen alue kuvassa.
• Huom: Tämä haara sisältää myös motorisia hermosyitä, jotka ohjaavat puremalihasten toimintaa.

Vagushermo puolestaan on parasympaattisen hermoston keskeinen osa – se säätelee rauhoittumista, ruoansulatusta ja palautumista. Migreenin aikana vagushermo toimii usein alitehoisesti: keho jää stressi- ja kiputilaan, eikä rauhoittavaa hermostovastetta pääse kunnolla käynnistymään.

Kolmoishermo ja vagushermo keskustelevat keskenään aivorungon kautta. Kun kolmoishermo lähettää kipusignaalia, se aktivoi myös aivoalueita, jotka säätelevät vagushermon toimintaa. Jos tämä yhteys on epätasapainossa, keho ei pysty kunnolla sammuttamaan kipureaktiota tai palaamaan lepo- ja palautumistilaan.

Jos tunnet migreenin ensioireita, voit koettaa aktivoida vagushermoa nopeasti näillä keinoilla:

• Hengitä syvään sisään ja hengitä pitkään ulos nenän kautta ja keuhkot tyhjäksi – toista 1–2 minuuttia
• Hyräile matalaa ääntä tai sano "om" ääneen – ääni resonoi vagushermoa aktivoivilla alueilla
• Aseta kylmäpussi tai kylmäpyyhe kaulalle tai poskelle  - kylmä voi aktivoida vagushermon kautta kehon rauhoittumista
• Hiero kasvojen aluetta, erityisesti ohimoilta, korvan takaa ja leuasta
• Käy makuulle pimeään ja hiljaiseen tilaan, hengittele rauhallisesti ja keskity rentoutukseen

Eroja jännityspäänsäryn ja migreenin välillä

Jännityspäänsäryn ja migreenin hoitomenetelmät kohtauksessa

Jännityspäänsärky

• Yleensä riittää tavallinen särkylääke, kuten parasetamoli tai ibuprofeeni.
• Hieronta, lämmin kääre, venyttely ja ergonomian parantaminen auttavat lihaskireyksiin.
• Magnesiumin riittävä saanti ja nesteytys voivat auttaa, etenkin jos jännitys liittyy lihaskramppiin.
• Stressinhallinta, tauot ja kevyt liikunta tukevat ennaltaehkäisyä.

Migreeni

• Tavalliset särkylääkkeet (parasetamoli, ibuprofeeni) voivat lievittää lieviä kohtauksia, mutta usein tarvitaan erityisiä migreenilääkkeitä (triptaanit).
• Lääkitys on tehokkainta, kun se otetaan heti ensioireisiin (esim. auraan, niskajäykkyyteen tai pahoinvointiin).
• Lepo pimeässä, hiljaisessa ja viileässä tilassa rauhoittaa ärtynyttä hermostoa.
• Viileä kääre otsalla tai niskassa voi lievittää kipua ja tukea vagushermon rauhoittavaa vaikutusta.
• Lääkärin kanssa voidaan harkita estolääkitystä, jos kohtauksia on usein.

Miksi liikunta pahentaa migreeniä, mutta helpottaa jännityspäänsärkyä?

Jännityspäänsärky johtuu yleensä lihasjännityksestä, stressistä ja paikallisesta verenkierron heikkenemisestä. Kevyt liikunta, venyttely ja hartiaseudun aktivointi rentouttaa lihaksia ja parantaa verenkiertoa, mikä usein lievittää jännityspäänsärkyä.

Migreenissä tilanne on toinen. Migreenikohtauksen aikana aivojen verisuonet laajenevat ja keskushermosto on herkistyneessä tilassa. Liikunta nostaa verenpainetta ja sykettä, mikä voi lisätä aivoverenkierron painetta ja pahentaa päänsärkyoireita. Rasitus voi myös kiihdyttää tulehduksellisten välittäjäaineiden vapautumista, jotka ovat migreenin yhteydessä keskeisiä kivun välittäjiä. Lisäksi migreenin aikana keho on usein valmiiksi "ylireagoiva": pienikin rasitus voi voimistaa päänsärkyä, pahoinvointia tai valoyliherkkyyttä. Siksi liikunta voi migreenikohtauksen aikana tuntua pahalta.

Hieronnan ja akupunktion vaikutus migreenin hoidossa

Paras hoito alkaa ennen kuin kipu alkaa. Sekä jännityspäänsäryn että migreenin tehokkain hoitokeino on ennaltaehkäisy – kehon ja hermoston tasapainottaminen ennen kuin oireet pääsevät kunnolla alkamaan. Migreenin yhteydessä hermosto on herkistynyt, ja pään sekä niskan alueen kireät lihakset voivat ärsyttää kipuratoja entisestään.

Niskakivun ja migreenin yhteys – mitä tapahtuu hermostossa?

Niska-hartiaseudun lihaskireys on yksi yleisimmistä migreenin laukaisijoista. Erityisesti kallonpohjan ja yläniskan alueella sijaitsevat lihakset, kuten niskarusetin syvät lihakset, voivat jännittyessään lähettää kipuviestejä, jotka aivot voivat tulkita migreenikipuna.

Tämä johtuu siitä, että yläniskan tuntohermot (C1–C3) ovat yhteydessä kolmoishermon (n. trigeminus) reittiin aivorungossa. Näiden hermojen kipuviestit yhdistyvät samassa keskuksessa ja siksi keho ei aina osaa erottaa, tuleeko kipu pään sisältä vai niskasta.

Tästä syystä niskaperäinen kipu voi säteillä päähän ja laukaista migreenimäisen kohtauksen. Niskakipu on erittäin yleinen oire migreenipotilailla – se voi esiintyä jopa useammin kuin pahoinvointi. Niskajäykkyys ei siis ole vain sivuoire, vaan aktiivinen osa migreenin taustalla vaikuttavaa hermostollista mekanismia.

Hieronnan vaikutuksia migreeniin:

1. Lihasjännityksen purku

Kireät niska- ja kallonpohjan lihakset voivat painaa hermoja ja aiheuttaa päänsäryn kaltaisia oireita tai jopa laukaista migreenin. Hieronta vapauttaa näitä jännitteitä ja helpottaa painetta, mikä voi estää migreenin etenemistä tai lievittää sen voimakkuutta.

2. Hermoston rauhoittuminen

Migreenissä kehon hermosto on usein ylivirittyneessä tilassa. Hieronta aktivoi parasympaattista hermostoa – kehon "lepo- ja palautumisjärjestelmää" – ja rauhoittaa samalla koko kehoa ja mieltä. Tämä voi vähentää migreenin pahimpia oireita, kuten pahoinvointia ja ärsykeherkkyyttä.

3. Verenkierron parantuminen

Hieronta vilkastuttaa verenkiertoa niskan ja hartioiden alueella, jolloin lihaksille ja hermokudokselle saadaan enemmän happea ja ravinteita. Samalla kuona-aineet poistuvat tehokkaammin. Tämä voi auttaa vähentämään pään alueen painetta ja tulehdusherkkyyttä.

4. Paineen ja stressin helpottuminen

Hieronta edistää kokonaisvaltaista rentoutumista, mikä usein helpottaa migreenin kanssa esiintyvää yleistä jännityksen ja tukkoisuuden tunnetta. Hieronta helpottaa oloa niin fyysisesti kuin henkisesti.

Monet migreeniasiakkaat sanovat, että säännöllinen niska-hartiahieronta on auttanut vähentämään kohtausten määrää ja voimakkuutta – ja erityisesti estänyt kohtauksia kehittymästä pahoinvointiin ja oksentamiseen asti.

Akupunktion vaikutus migreeniin:

Akupunktio on perinteinen kiinalainen hoitomuoto, jossa ohuita neuloja asetetaan ns. akupisteisiin.  Tutkimukset ovat osoittaneet, että akupunktio voi vähentää migreenikohtausten määrää ja lievittää niiden voimakkuutta. Vaikutus perustuu sekä hermoston että kehon kivunsäätelyjärjestelmien aktivoitumiseen.

Tutkimuksia:

Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi (2024)
Analysoitiin 34 tutkimusta, joissa oli yhteensä 3 365 migreenipotilasta. Tulokset osoittivat, että akupunktio vähensi migreenin voimakkuutta ja kohtausten tiheyttä tehokkaammin kuin lääkitys. Lisäksi akupunktio lyhensi kohtausten kestoa ja vähensi päänsärkypäivien määrää. PubMed 

JAMA Internal Medicine -julkaisu (2017)
Satunnaistetussa tutkimuksessa havaittiin, että todellinen akupunktio vähensi migreenikohtausten toistuvuutta merkittävästi verrattuna lumeakupunktioon tai hoidon odottamiseen. PubMed

1. Kivun säätely ja endorfiinien vapautuminen

Akupunktioneulat asetetaan ihon ja lihaskalvon läpi hermopäätteiden läheisyyteen. Tämä mekaaninen ja sähköinen ärsyke välittyy hermoja pitkin selkäytimeen ja aivoihin, jossa keho alkaa vapauttaa kivunlievitykseen osallistuvia aineita. Toisin sanoen akupunktio stimuloi hermopäätteitä ja vaikuttaa aivojen alueisiin, jotka liittyvät kivun aistimiseen. Tämä saa kehon vapauttamaan omia kivunlievittäjiään – kuten endorfiineja ja enkefaliineja – jotka voivat vähentää migreenin aiheuttamaa kipua luonnollisesti.

Endorfiinit ovat aivojen tuottamia hormoneja ja välittäjäaineita, jotka vaikuttavat kehon opioidireseptoreihin. Ne lievittävät kipua, edistävät rentoutumista ja voivat aiheuttaa mielihyvän tunteita – siksi niitä kutsutaan myös "onnellisuushormoneiksi".

Enkefaliinit ovat rakenteeltaan samankaltaisia, mutta pienempiä peptidejä, jotka vaikuttavat erityisesti selkäytimessä ja aivoissa estäen kipuviestien etenemistä hermoradoissa. Ne myös kuuluvat kehon endogeenisiin opioideihin – eli kehon itse tuottamiin kivun lievittäjiin. Niillä on nopea ja paikallinen kivunlievitystä tuottava vaikutus.

2. Hermoston tasapainottaminen

Migreenissä autonominen hermosto voi olla epätasapainossa. Akupunktio vaikuttaa sympaattisen ja parasympaattisen hermoston säätelyyn ja auttaa kehoa siirtymään pois ylivireästä tilasta. Tämä voi ehkäistä migreenin käynnistymistä tai lievittää sen etenemistä.

3. Tulehdusreaktion ja verisuonimuutosten hillitseminen

Akupunktion on havaittu vähentävän tulehduksellisten välittäjäaineiden pitoisuuksia, joilla on keskeinen rooli migreenin synnyssä. Samalla se voi vaikuttaa verisuonten säätelyyn ja vähentää liiallista suonten laajenemista, joka liittyy migreenikipuun.

4. Stressin ja lihasjännityksen lievittyminen

Akupunktio rentouttaa kehoa ja vähentää stressiä – mikä on yksi tärkeimmistä migreenin laukaisijoista. Moni kokee myös, että niskan ja kallonpohjan lihasjännitykset helpottuvat hoidon jälkeen.

Varaa aika hyvinvointiasi varten

Jos kärsit toistuvasta päänsärystä tai migreenistä, älä jää yksin oireidesi kanssa. Hieronta, akupunktio ja kokonaisvaltainen Kipubalanssi-hoito voivat tuoda helpotusta, lievittää kehon jännitystä ja tukea hermoston palautumista. 

Varaa oma hoitoaikasi Katin Kauneuskulmaan.