Yleistä ravinnosta

Suolisto

Terveys lähtee terveestä suolistosta. Suolistossa asuu yli 400 eri bakteerityyppiä. Niistä merkittävimmät ovat ohutsuolessa asustava Laktobasilli asidofilus ja paksusuolessa asustava Bifidobakteeri. Hyvät suolistobakteerit tukevat immuniteettiamme, auttavat ruuansulatuksessa ja valmistavat meille tärkeää biotiinia ja K-vitamiinia.

Suoliston bakteerifloora järkkyy helposti. Siihen vaikuttaa mm. ruokavalio, antibioottien ja hormonivalmisteiden käyttö, rokotukset sekä stressi. Suuri määrä ns. huonoja bakteereja kuormittaa elimistöämme.

Suolistohiiva

Nykyihmisen yleinen vitsaus on Candida albicans, hiivasieni. Se kuuluu luonnollisena osana suolistoflooraamme, mutta päästessään lisääntymään liikaa aiheuttaa suuria ongelmia.

Hiivan voimakas lisääntyminen johtuu osaltaan antibioottien ja hormonivalmisteiden käytöstä sekä tietenkin ihmisten valtavasta sokerin, valkoisten jauhojen ja pitkälle jalostettujen ruokien käytöstä. Sokeri on hiivan ruokaa.

Hiiva heikentää immuniteettiamme ja hoitamattomana saattaa johtaa muihin vakaviinkin sairauksiin. Hiiva aiheuttaa mm. energian puutetta ja väsymystä, niveloireita, pöhötystä ja ilmavaivoja, iho-oireita, hermostollisia oireita, kuten ärtyneisyyttä ja masennusta.

Vuotava suoli

Myös vuotavaa suolta esiintyy yhä enemmän. Sen taustatekijänä on usein hoitamaton hiiva. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat mm. keliakia, allergiat, alkoholisimi, stressi, nivelreuma, syöpä ja antibiootit. Myös ikääntyminen lisää riskiä.

Suoliston epiteeliin syntyy vuotavia rakoja ja suolesta pääsee verenkiertoon ei-toivottuja aineita kuten bakteereja ja sulamatonta ruokaa. Seuraukset ovat vakavia. Oireina on usein imeytymishäiriöitä, pöhötystä ja vatsan kipuilua, reumaattista särkyä ja yleistä huonovointisuutta. Verenkiertoon ja sitä kautta aivoihin pääsevät toksiinit saattavat aiheuttaa kroonista väsymystä, hyperaktiivisuutta, ja jopa autismin ja skitsofrenian kaltaisia oireita.

Suoliston hyvä kunto vaikuttaa kokonaisvaltaisesti meidän hyvinvointiimme. Pitkään jatkuneisiin suolistonhäiriötiloihin tulee suhtautua vakavasti ja hoitaa suolisto kuntoon.

Ravinto

Suurin osa länsimaisista ihmisistä kärsii ravinnon puutoksesta. Vatsan täytteestä ei ole pulaa, mutta syömämme ruoka on ravintoköyhää. Syömme liikaa pitkälle jalostettua, "kuollutta" ruokaa.

Elämme usein hyvin stressaavassa ympäristössä ja kehomme stressi kuluttaa paljon ravintoaineita. Maaperän köyhtyminen vaikuttaa myös osaltaan ravinnon laatuun. Kasvit eivät saa kunnollisia kivennäisaineita ja tämä vaikuttaa suoraan meihin. Saamme valitettavasti myös osamme torjunta-ainejäämistä. Aina kannattaakin valita mahdollisimman luonnonmukaisesti viljelty tuote. Se on ravintoarvoiltaan tehoviljeltyä huomattavasti rikkaampi.

Myös ravinnon suhteet ovat väärät. Useimmat ihmiset saavat aivan liian vähän kuituja ja pitkäkestoisia hiilihydraatteja ja liian paljon eläinproteiineja ja eläinrasvoja. Sen sijaan hyvistä kasvirasvoista on puutetta. On oma riskinsä syödä pelkästään rasvattomia tuotteita. Elimistö tarvitsee rasvaa. Hyvälaatuiset rasvat ovat solujemme suoja-aine. Aivot ja hormonitoiminta tarvitsevat rasvaa. Hyvälaatuiset rasvat pitävät valtimoiden seinämät notkeina ja suojaavat sydän- ja verisuonitaudeilta.

Kaikkea rasvaa ei siis pidä välttää. On oleellista, mistä rasvan saa. Saamme aivan liikaa kuumennettuja, manipuloituja trans-rasvoja. Nämä rasvat ovat karsinogeenisia (syöpää aiheuttavia) ja ovat suuri terveysriski. Transrasvoja sisältävät lähes kaikki valmisruuat ja myös margariinit. Hyvät rasvahapot eivät kestä kuumentamista. Leivän päälle onkin paljon parempi sipaista hieman voita, kuin margariinia.

Elimistö ei pysty valmistamaan omega3- ja omega6-sarjojen rasvahappoja. Ne pitää saada ravinnosta. Erinomaisia lähteitä ovat kylmäpuristettu pellavansiemenöljy ja vehnänalkioöljy. Rasvaiset kalat sisältävät runsaasti omega3-rasvahappoja.

Kehomme on jatkuvasti vapaiden happiradikaalien (vioittunut happiatomi) hyökkäyksen kohteena. Niitä aiheuttavat epäterveellinen ruokavalio, stressi, ympäristömyrkyt, huumeet ja lääkkeet, tupakka, kemialliset lisäaineet ja ultraviolettisäteily. Vapaat happiradikaalit tuhoavat solujamme. Erityisesti ne rakastavat huonoja rasvahappoja. Huonot rasvat tuhoavat solukalvoa ja vapaat happiradikaalit pääsevät solukalvon läpi. Ne hyökkäävät tuman kimppuun eli suoraan perintöainekseen ja mitokondrioihin, energiantuotantopaikkaan. Ne lamauttavat solun toiminnan, jonka seurauksena solu kuolee tai mutatoituu. Antioksidantit suojaavat meitä vapaiden happiradikaalien vaurioilta.

Ruoka tulisi pureskella huolella. Syljen amylaasi-entsyymi aloittaa ruuan sulattamisen. Koskaan ei pitäisi syödä kiireessä. Kiire on keholle stressitila ja ruuansulatus hidastuu/pysähtyy. Monet epämääräiset ruuansulatushäiriöt voivat ihan olla peräisin kiireessä syödystä ja huonosti pureskellusta ruuasta.

Lasten ravitsemuksesta

Lapsen terveyteen vaikuttaa vanhempien ravinto jo ennen hedelmöittymistä. Lasta suunnittelevien tulisi jo reilusti ennen raskautta puhdistaa kehoaan toksiineista. Alkoholin ja tupakan käyttö tulisi lopettaa ja panostaa terveelliseen, kasvisvoittoiseen ravintoon. Erityisen tärkeää olisi hankkiutua eroon suussa mahdollisesti olevista amalgaamipaikoista. Paikoista vuotaa elohopeaa sikiöön ja elohopea välittyy myös äidinmaidon kautta lapseen.

Äidinmaito on pienen lapsen tärkeintä ravintoa. Äidin syömä ravinto vaikuttaa luonnollisesti äidinmaidon koostumukseen. Hyvälaatuinen äidinmaito vahvistaa lapsen immuniteettia.

Lapsi on hyvä pienestä pitäen totuttaa eri makuihin. Ensimmäisiksi ruuiksi sopivat kasvissoseet. Soseet tulisi tehdä itse ja niihin voi lorauttaa hieman kylmäpuristettua pellavansiemenöljyä tai vaikka kylmäpuristettua oliiviöljyä.

Suolaa ja sokeria olisi hyvä välttää mahdollisimman pitkään. Ne turruttavat makuaistia ja ovat hyvin addiktiivisia aineita. Sokeri heikentää immuunipuolustusta ja mm. magnesiumin ja kalsiumin saantia.

Erityisesti lasten kanssa tulisi välttää lisä- ja väriaineita sisältäviä valmisteita, joskin on hyvä tietää, että monet E-koodilla merkittävät lisäaineet ovat täysin harmittomia.

Suurin osa valmisruuista sisältää natriumglutamaattia, aromivahvennetta, joka on varsinainen myrkky. Muita ehdottomasti varottavia aineita ovat atsovärit (räikeän värisissä irtokarkeissa) ja aspartaami.

Lisäaineista saa tarkempaa tietoa kirjasta Lähteenmäki, Nuutinen, Parkkinen: Ravintomme lisäaineet (ISBN 952504601X).

Maidon käytöstä

Suomalaiset ovat maidon ja maitotuotteiden suurkuluttajia. Myös monet valmisruuat sisältävät maidon ainesosia. Maidon hyödyllisyyttä on meille perusteltu siitä saatavan kalsiumin vuoksi. Kuitenkin on jo havaittavissa, ettei maidon lippaaminen näytä juurikaan suojaavan meitä osteoporoosilta. Olemme osteoporoosin kärkimaita.

Maidon runsaalla käyttämisellä on sivuvaikutuksensa. Se on hyvin paljon limaa tuottava ja valitettavan usein syyllinen pienten lasten korvatulehduskierteisiin. Tavallista maitoa parempi vaihtoehto on hapatettu valmiste.

Kalsiumia saa kaikista kasviksista ja esimerkiksi seesaminsiemenistä. Ja kaikkein tärkein luuston vahvistaja on liikunta.

Lähteet ja lukusuositukset

Susanna Ehdin, Itsensä parantava ihminen. WSOY, 2002. ISBN 951-0-26585-3.

Sinikka Pakeman, Terveellisen ravinnon aakkoset. Gummerus, 2000. ISBN 951-20-5614-3.

Sinikka Pakeman, Pysy nuorekkaana ja terveenä. Gummerus, 2002. ISBN 951-20-5783-2.